Международный Совет Рериховских организаций имени С.Н. Рериха

International Council of the Roerich Organizations by name of S.N. Roerich

Ei monipuolinen mystikko, vaan suuri Kulttuurin puolustaja

Gallen-Kallelan Museon Taiteen pyhiinvaeltajat -näyttely on kirvoittanut joukon lehtikirjoituksia Nikolai Roerichistä (1874-1947), joka oli venäläinen taiteilija, tutkimusmatkailija, kirjailija ja filosofi. Valitettavan useat niistä antavat hänestä melko puutteellisen ja yksipuolisen kuvan, eikä hänen valtavan elämäntyönsä todellinen syvyys ja laajuus ole päässyt esille.

Timo Valjakka (HS, 11.2.2015) mm. kertoo, että Roerich ”matkusteli Pohjois-Intiassa Himalajan vuoriston liepeillä” viime vuosisadan alussa. Hän tarkoittanee suurta Keski-Aasian tutkimusmatkaa, jonka Roerich retkikuntineen teki 1924-1928. Retkikuntaan kuuluivat muiden ohella Roerichin puoliso Helena ja vanhin poika Juri Roerich.Retkikunta taivalsi 25 000 km halki vähän tutkittujen ja vaikeakulkuisten seutujen Intiasta Sikkimin ja Kašmirin kautta Kiinaan, Altaille, Mongoliaan, Tiibetiin ja takaisin Intiaan. Se ylitti kaksi autiomaata ja 35 vuorisolaa, joista monet se ensimmäisenä merkitsi kartalle, ja keräsi valtavan laajan kokoelman tieteellistä aineistoa. Nikolai Roerich teki matkan aikana yli 500 maalausta, luonnosta ja piirrosta. Yksikään 1900-luvun tutkimusmatkoista ei ole ollut yhtä laaja. Silti se jäi aikanaan lähes täysin huomiotta, ja tänäkin päivänä vain harvat ymmärtävät sen todellisen merkityksen.

Matkalla kerätyn aineiston tutkimista varten Roerichit perustivat 1928 Intiaan, Kullun laaksoon Himalajan tutkimusinstituutti Urusvatin. Se ei ollut vain ”antropologinen tutkimusasema”, vaan tieteellinen tutkimuskeskus, jonka kanssa tieteen suurnimet Albert Einsteinista Robert Millikanin ja Louis de Broglien kautta Sven Hediniin tekivät yhteistyötä. Urusvati-instituutti teki monialaista tieteellistä tutkimusta menetelmin, joita voidaan perustellusti nimittää tulevaisuuden tieteeksi. Sen perustana oli Elävän Etiikan uusi tietojärjestelmä.

Roerichit tosiaankin etsivät tieteen, taiteen ja uskontojen synteesiä. Tulokset kiteytyivät edellä mainitussa Elävässä Etiikassa, joka on pääosin taiteilijan puolison, Helena Roerichin yhteistyössä idän Opettajien kanssa kirjoittama kosmisen todellisuuden filosofia. Elävässä Etiikassa yhdistyvät idän muinainen viisaus ja lännen ajattelu sekä tieteellinen ja metatieteellinen tapa tarkastella todellisuutta. Elävä Etiikka on antanut valtavan impulssin ihmisen täydellistymiselle eli sisäisen ihmisen kehittymiselle.

Ajankohtaisin Nikolai Roerichin saavutuksista ihmiskunnan hyväksi lienee Roerich-pakti – maailman ensimmäinen kansainvälinen sopimus kulttuurin suojelemisesta. Se allekirjoitettiin 15.4.1935 Washingtonissa presidentti Rooseveltin johdolla. Roerich-pakti on ainutlaatuinen kansainvälis-oikeudellinen säädös siinä mielessä, että se suojelee ehdoitta ihmiskunnan kulttuuriomaisuutta tietämättömyyden, fanatismin ja välinpitämättömyyden aikaansaamalta barbaariselta hävitykseltä ei vain aseellisten selkkausten, vaan myös rauhan aikana. Paktin korkea humaanius toteutuu siinä, että se ottaa suojelukseensa myös puolustamiensa kulttuurikohteiden työntekijät. Paktin peruskivenä on Nikolai Roerichin tunnuslause ”Rauha Kulttuurin kautta” – ajatus siitä, että kestävän maailmanrauhan pystyy rakentamaan vain kulttuurin varaan, ja että ihmiskunnan on suojeltava Kulttuuria, jotta rauha olisi mahdollista säilyttää. Rauhantyönsä ansiosta Roerich oli kaksi kertaa ehdokkaana Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.

Roerichien perheen oikeudenomistaja, Moskovassa sijaitseva Kansainvälinen Roerich-Keskus tekee korvaamattoman arvokasta työtä Roerichien perinnön vaalimiseksi. Se ei ole ainoastaan Roerichin teoksia esillä pitävä museo, vaan merkittävä kulttuurikeskus, joka jo 25 vuoden ajan on järjestänyt kiertäviä näyttelyjä, kansainvälisiä tieteellisiä konferensseja sekä julkaissut alan kirjallisuutta. Heidän asiantuntijuutensa on kaikkien Roerichin elämäntyöstä kiinnostuneiden käytettävissä.

Nikolai Roerich teki elämänsä aikana yli 7 000 maalausta, joista monet ovat tätä nykyä maailman nimekkäimmissä museoissa. Albert Einstein totesi aikanaan Roerichille: ”Ihailen vilpittömästi taidettanne ja voin liioittelematta sanoa, että milloinkaan eivät maisemat ole tehneet minuun niin suurta vaikutusta, kuin nämä maalaukset.” Myös Rabindranath Tagore ihaili Nikolai Roerichin taidetta: ”Maalauksenne ovat selkeitä ja silti niitä ei voi määritellä sanoin. Taiteenne varjelee itsenäisyyttään, sillä se on suurta taidetta.”

Paula ja Juri Liimatta
Humaanin pedagogiikan yhdistys Suomessa ry http://humaani-pedagogiikka.fi/
Tero Lahdes ( KTM )